Filter
Top Products
81
80
Lyhyt johdatus valokuvaukseen
Valokuvaus voi olla palkitseva harrastus. Se on laaja ja sääntöjä noudattava sovellusalue, jonka hal-
litseminen voi viedä vuosia. Kuvien ottaminen ja taianomaisen hetken vangitseminen on kuitenkin
vertaansa vailla oleva nautinto. Seuraavassa on lyhyt johdatus eräisiin valokuvauksen perusperiaat-
teisiin.
LYHYT JOHDATUS VALOKUVAUKSEEN
Objektiivin aukko ei säätele vain valotusta, vaan myös syväterä-
vyyttä; aluetta, joka ulottuu lähimmästä terävästä aiheesta kau-
kaisimpaan. Mitä suurempi aukkoarvo on, sitä suurempi on syvä-
terävyys ja sitä pidempi on valotukseen tarvittava suljinaika. Mitä
pienempi aukkoarvo on, sitä vähäisempi on syväterävyysalue ja
sitä lyhyempi suljinaika tarvitaan valotukseen. Yleensä
maisemakuviin tarvitaan suuri syväterävyys (suuri aukkoarvo), jotta
sekä etuala että tausta piirtyvät terävästi, ja muotokuvissa
käytetään vähäistä syväterävyyttä (pientä aukkoarvoa), jotta
kuvattava erottuu hyvin taustastaan.
Syväterävyys vaihtelee myös polttovälin mukaan. Mitä lyhyempi
polttoväli on, sitä suurempi on syväterävyys; mitä pidempi poltto-
väli on, sitä vähäisempi on syväterävyys.
Suljinaika ei säätele vain valotusta, vaan myös kameran kykyä
pysäyttää liike terävänä. Lyhyet suljinajat sopivat urheilukuvauk-
seen. Pitkiä suljinaikoja voi käyttää esittämään liike valuvana,
kuten esim. vesiputouskuvassa. Jalustan käyttö on suositeltavaa,
jos suljinaika on pitkä.
VALONLÄHTEET JA VÄRI
Ihmissilmä sopeutuu erittäin hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tämän käyttöohjeen tausta näyttää valkoisel-
ta valaistuksen luonteesta riippumatta. Valokuvausjärjestelmä on huomattavasti joustamattomampi.
Kun valonlähde muuttuu, samalla muuttuu myös näkymän yleisväri - loisteputket luovat usein
vihertävän sävyn kuviin, hehkulamput tekevät kaikesta puna-keltaista. Silmien tavoin kameran val-
kotasapainon säädöt sopeutuvat erilaisiin valaistuksiin, jolloin kuvat näyttävät luonnollisilta.
Yleisin valonlähteemme, aurinko, muuttaa väriään kellonajan ja sääolosuhteiden mukaan. Auringon-
valo on hyvin lämmintä läheltä horisonttia tullessaan ja hyvin sinistä keskipäivällä. Valkotasapainon
esiasetus päivänvalolle (daylight) sopii kauniina, auringonpaisteisena päivänä. Kun sää on pilvinen,
värit ovat kylmempiä ja pilvisen sään asetus (cloudy) sopii paremmin. Kun pääasiallisena valonläh-
teenä on sininen taivas pikemminkin kuin suora auringonpaiste, seurauksena on hyvin sinisävyisiä
kuvia. Silloin kannattaa käyttää varjoalueen valkotasapainoa (shade).
Keinovalo on pysyvämpää, mutta siinäkin on vaihteluja. Hehkulamppujen valo muuttuu sitä lämpi-
mämmäksi, mitä pienempi niiden wattimäärä on. Loisteputkien väriluokkia on useita. Esisäädettyjä
valkotasapainon asetuksia voi hienosäätää kameran takasäätimellä (s. 60), jotta nämä eroavaisuudet
tulisivat huomioonotetuiksi.
Joissain valoissa on epäjatkuva spektri, joka tuottaa hyvin keinotekoisen värin valokuviin. Valkota-
sapainon säädöillä ei voida tasapainottaa mm. tehokkaita kaasupurkauslamppuja. Niiden valossa
esim. muotokuvia voi ottaa antamalla salaman valon hallita vallitsevaa valoa. Maisemakuviin
kannattaa valita päivänvalon esisäätö (daylight).
+2.0 Ev
+1.0 Ev
±0.0 Ev
–1.0 Ev
–2.0 Ev
4X valon määrä
2X valon määrä
1/2 valon määrästä
1/4 valon määrästä
Mitattu valotus
MIKÄ ON EV?
Ev tarkoittaa valotusarvoa. Yhden Ev:n
muutos säätää kameran laskemaa valo-
tusta kertoimella kaksi. Ev:n ja “aukon”
muutosta käytetään identtisinä termeinä.